Olen ottanut tuhansittain digi-kuvia täällä oloaikanani. Olen ajatellut käyttää niitä runsaasti tämän tarinan kertomiseen. Siksipä olen jakanut esityksen kahteen: ensiksi - aikajako, jossa tulevat esiin eri vuodenajat ja toiseksi jako "mielenkiintoisiin asioihin". Näyttää siltä, että tämä projekti vain jatkuu - ainakin jonkin aikaa, koska minun on lisättävä "Mini-Sitea"... Aloittakaamme Hokkaidolta; se on Japanin pohjoisin hallintoalue ja erillinen
saari. Sitä rajoittaa Japanin meri lännessä, Ohotsk-meri pohjoisessa ja
Tyyni Valtameri etelässä ja idässä. Tarpeetonta lienee mainita, että
kalastus on pääelinkeinoja ja toreilta löytyy mitä erilaisimpia
merenantimia. Sobetsun kaupunki sijaitsee Toya-järven itärannalla (saaren
lounaisosassa) ja ylettyy itään Osaru-jokilaaksoon. Siihen kuuluu myös
Kubonain kylä. Asukasmäärä on kokonaisuudessaan n. 3000.
Sobetsussa on maankuuluja, korkealuokkaisia kuumia lähteitä ja kaksi aktiivia tulivuorta; Mt. Usuzan ja Mt. Showashinzan. Jälkimmäinen tulivuorista syntyi n. 60 vuotta sitten. Se kohosi keskelle erään maanviljelijän vehnäpeltoa. "Onseneiden" eli kuumalähdekylpylöiden ja tulivuori-turismin lisäksi, pääelinkeinona Sobetsussa on myös maatalous. Hedelmäpuutarhat ovat kuuluisia maukkaista omenistaan, päärynöistään, luumuistaan ja kirsikoistaan. "Benkei"-kasvihuoneet Kubonaissa pidetään lämpiminä läpi talven kuumien lähteiden avulla ja tunnetaan ympäri Japania korkealaatuisista talvitomaateista. |
|
Kun saavuin, minulla oli aikaa käveleskellä ja tutustua - ja ihailla - tätä "epätavallista" arkkitehtuuria. |
|
 |
 |
Uutta... |
......ja vanhaa |
 |
 |
Onkohan tuo varmasti talo? |
Kyllä! Katsopas... siinä on loput siitä! (Niin ainakin luulen) |
 |
 |
Näkymä Sobetsu-joen poikki |
Ja maailmankuulu (nykyisin) "Junk Garage" ("Törkytalli") |
 |
 |
Näyttää hieman Lännen-tyyliseltä vaneriselta lehmikaupungilta |
en kommentoi |
 |
 |
... yleinen WC |
ja hieman bonsaita |
ehkä jonain päivänä lähitulevaisuudessa saan kasaan arkkitehtuurillisen "Mini-sitea" |
|
this Page and its contents © Ulkuniemen Kalevalan Taidonnäyte and Phillip W. Koper 2003,